Anita Lintula
Ilmastonmuutos haastaa pienviljelijän ruokaturvan Makuenissa
Vierailin ensimmäistä kertaa Kenian Makuenissa syyskuun lopussa 2021. Ensimmäisestä Itä-Afrikan vierailustani oli kulunut tasan 20 vuotta. Kaksikymmentä vuotta sitten ilmastonmuutos ei vielä näkynyt pienviljelijän arjessa ja ruokaturvassa Tansaniassa. Tällä hetkellä muutokset ovat käsin kosketeltavia naapurimaassa Keniassa. Alueen maanviljely on riippuvaista sateista. Tänä vuonna sateet ovat monella alueella antaneet odottaa itseään. Maa on kuivaa ja pöly värjää rakennusten perustat punaisiksi. Suomeen palattuani jäin seuraamaan sateiden tuloa. Tärkeä osa viikkopalavereita Kenian hankekoordinaattorin kanssa onkin säätietojen päivitys. Tänä vuonna sateet saapuivat yli kuukauden myöhässä Makuenin maaseudulle, jonka vuoksi monet viljelijät joutuivat istuttamaan kaksi kertaa ensimmäisen sadon kuivuessa pellolle.
Makuenissa ja Machakoksessa on kaksi sadekautta. Ns. lyhyet sateet kestävät lokakuusta joulukuulle ja pitkät sateet maaliskuusta toukokuulle. Maata viljellään sadekausien aikana, jolloin Mifukolle koreja tekevät naiset keskittyvät enemmän viljelyyn ja vähemmän korintekoon. Yleisimpiä viljeltäviä lajikkeita ovat maissi ja erilaiset pavut (lehmänpapu, mungopapu, kyyhkynherne). Lisäksi viljellään durraa, hirssiä, kassavaa, bataattia ja erilaisia vihanneksia. Useimmilla on lisäksi kotieläimiä, kuten kanoja, vuohia ja lehmiä. Istutus ja kylvö tapahtuvat sadekauden alkaessa. Ilmaston ja sateiden muuttuessa viljelijät kylvävät ja istuttavat aiemmin, jotta sadetta ehtisi kertyä enemmän.
Käsityöläinen, maanviljelijä ja sanitaatiolähettiläs Josephine
Josephine kertoo: “Sateita on nykyään vähemmän tai ne ovat epävakaita. Sateet saattavat loppua kesken, jolloin sato kuivuu pellolle. Joskus sateet ovat taas todella runsaita. “ Tavallisena vuonna Josephinen perhe on ruoan suhteen omavarainen 11 kuukauden ajan, mutta vähäsateisina vuosina perhe pystyy viljelemään vain kolmen kuukauden ruoat. Rankkasateet eivät imeydy kuivuudesta kovaan maaperään vaan aiheuttavat tulvia.
Muu tulonhankinta kuten Mifukon korien valmistus on olennaisen tärkeää huonoina satovuosina, jotta perhe pystyy ostamaan ruokaa.
Kastelu ja lajikkeiden monipuolistaminen keinoja sopeutumiseen
Viljelijä on vuorovaikutuksessa maan kanssa, joten hän seuraa säitä ja pyrkii sopeuttamaan viljelyn niihin. Josephinen kertoo kasvattaneensa viljelylajikkeiden määrää ja kokeilleensa kuivuutta paremmin kestäviä lajikkeita kuten hirssiä ja kassavaa. Voit lukea lisää viljelyvalikoiman muuttamisen haasteista artikkelista: Hirssi on superruokaa, jota afrikkalaiset kaihtavat.
Järjestökumppanimme Mifuko Women Development CBO:n edustajat nosti esille vedensaannin ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevien viljelymenetelmien käyttöönoton keskeisiksi naisten ja yhteisöjen tarpeiksi. Voit tukea Mifuko Trustin kautta alueen ruokaturvaa ostamalla eettisen lahjan: ekologisen kuivakäymälän tai sadevedenkeräystankin.