Fast-fashion vs Sustainable fashion: Environmental Point of View

Pikamuoti vs. kestävä muoti: ympäristönäkökulma

Muoti on nykyään suuremman kuluttajaryhmän saatavilla kuin koskaan ennen; hinnat ovat erittäin alhaiset massatuotannon ja standardoinnin vuoksi. Vaikka muotituotteiden ostaminen on äärimmäisen helppoa, tuotteen valmistustavan selvittäminen voi olla uskomattoman vaikeaa. Yleensä tunniste kertoo, missä tuote on valmistettu ja mistä materiaaleista. Siinä ei kuitenkaan kerrota, mistä materiaalit ovat peräisin, kuinka paljon vettä ja muita resursseja käytettiin ja kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautui tuotannon aikana.

Kestävä muoti – ihmisoikeusnäkökulma Luet nyt Pikamuoti vs. kestävä muoti: ympäristönäkökulma 3 minuuttia Seuraava Kestävä muoti – ihmisoikeusnäkökulma

Daniela Tapprest | Mifuko

Muoti on nykyään laajemman kuluttajaryhmän saatavilla kuin koskaan aikaisemmin, ja hinnat ovat erittäin alhaiset massatuotannon ja standardoinnin ansiosta. Vaikka muotituotteiden ostaminen on tehty äärimmäisen helpoksi, tuotteen valmistustavan selvittäminen voi olla uskomattoman vaikeaa. Yleensä etiketti kertoo, missä tuote on valmistettu ja mistä materiaaleista. Se ei kuitenkaan kerro, mistä materiaalit ovat peräisin, kuinka paljon vettä ja muita resursseja on käytetty ja kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä on vapautunut tuotannon aikana.

Muotiteollisuus on maailman toiseksi suurin saastuttaja, ja sen kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret kuin merenkulku ja kansainväliset lennot yhteensä. Tuotettujen vaatteiden määrä on kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta lähtien, ja se vain kasvaa. Nykyisellä kasvuvauhdilla - jos mitään ei tehdä - muoti- ja tekstiiliteollisuus syö vuoteen 2050 mennessä neljänneksen hiilidioksidibudjetista.

Tekstiilituotanto saastuttaa paitsi ilmaa myös vesistöjämme. Vesien saastumisesta 20 prosenttia on peräisin tekstiilien käsittelystä ja värjäyksestä, sillä useimmissa maissa, joissa vaatteita valmistetaan, tekstiilitehtaiden käsittelemättömät myrkylliset jätevedet lasketaan suoraan jokiin. Lisäksi joistakin vaatteista vapautuu pesun yhteydessä muovisia mikrokuituja, jotka päätyvät meriin ja joita meren eliöt lopulta syövät.

Vaikka vedestä on pulaa monissa osissa maailmaa, tekstiilien käsittelyyn käytetty vesimäärä on valtava: tonni värjättyä kangasta voi vaatia jopa 200 tonnia makeaa vettä. Myös joidenkin raaka-aineiden tuotanto voi kuluttaa suuria määriä vettä. Koska esimerkiksi puuvillaa viljellään usein lämpimillä ja kuivilla alueilla, yhden kilon puuvillan tuottamiseen tarvitaan jopa 20 000 litraa vettä.

Mitä tulee maankäyttöön näiden materiaalien tuotannossa, sitäkään ei voi kehua. Maaperä, joka on ekosysteemiemme peruselementti, heikkenee, koska puuvillan viljelyyn käytetään massiivisesti kemikaaleja ja laitumia laidunnetaan liikaa kashmirvuohien ja villan vuoksi kasvatettavien lampaiden takia. Lisäksi uhanalaisia ja ikivanhoja metsiä kaadetaan ja korvataan puuistutuksilla, joita käytetään puupohjaisten kankaiden, kuten viskoosin, viskoosin ja modaalin, valmistukseen.

Muoti- ja tekstiiliteollisuuden perimmäinen ongelma on, että ne toimivat lähes täysin lineaarisesti: valtavia määriä uusiutumattomia luonnonvaroja louhitaan sellaisten tuotteiden valmistamiseksi, joita käytetään usein vain lyhyen aikaa, minkä jälkeen ne päätyvät kaatopaikalle. Maailmanlaajuisesti vaatekappaleen keskimääräinen käyttökertojen määrä ennen kuin sitä ei enää käytetä, on vähentynyt 36 prosenttia 15 vuoden takaiseen verrattuna. Länsimaissa perhe heittää vuosittain pois keskimäärin 30 kiloa vaatteita, joista vain 15 prosenttia kierrätetään tai lahjoitetaan. Vaikka ne kierrätettäisiinkin, jopa 70 prosenttia hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista vaatteista päätyy Afrikkaan, jossa jätehuoltojärjestelmä on riittämätön tai sitä ei ole lainkaan. Synteettiset kuidut, kuten polyesteri, ovat muovikuituja, joiden hajoaminen voi kestää jopa 200 vuotta.

Koska raaka-aineiden tuotanto kuormittaa ympäristöä eniten, tekstiilien ja muotituotteiden tulisi säilyä käytössä mahdollisimman pitkään. Siksi meidän pitäisi mahdollisimman usein valita tuotteita, joiden tiedämme olevan laadukkaita ja siten pitkäikäisiä; esimerkiksi valita tuotteita, jotka on valmistettu orgaanisista ja luonnonkuiduista tai kierrätysmateriaaleista.

Me Mifukolla pyrimme tekemään laukuistamme ja koreistamme mahdollisimman kestäviä sekä materiaalivalinnoilla että muotoilulla. Käyttämämme muovi on osittain kierrätettyä ja paperikorit on valmistettu kierrätyspaperista. Koska korit ja kassit valmistetaan käsin, ei synny kasvihuonekaasupäästöjä eikä vettä käytetä. Toivomme vilpittömästi, että tuotteemme löytävät ikuisen kodin ja pysyvät käytössä vielä vuosia ja vuosikymmeniä!

 

Resurssit:

Fletcher, K. (2010) Slow fashion: Kutsu järjestelmien muutokseen. The Journal of Design, Creative Process, and the Fashion Industry, Voi. 2 (2), 259-265.

Ellen MacArthur Foundation (2017) Uusi tekstiilitalous: Muodin tulevaisuuden uudelleensuunnittelu. Saatavilla verkossa PDF-muodossa: < https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/A-New-Textiles-Economy_Summary-of-Findings_Updated_1-12-17.pdf >

Sustain Your Style: < https://www.sustainyourstyle.org/old-environmental-impacts/ >